Leikillinen puhe Babblarien kanssa

Leikillinen puhe Babblarnien kanssa

Babblarnat on enemmän kuin värikäs hahmojengi. Olemme tänne keränneet joitakin vinkkejä siitä, kuinka hahmoja voi käyttää puhetta ja kieltä edistävissä leikeissä:

Puhu Babblareista ja puhu kuten he!

Babblarien nimi ei ole sattuma. Heidän nimensä on yhdistelmä äänteitä, jotka esiintyvät lapsen varhaisessa puheessa, ja ovat siksi helppoja lausua. Babblarnat puhuvat äänteillä, jotka esiintyvät heidän nimissään, Diddi sanoo ”di diddi diii” ja Babba ”Baaa babab ba”. Kun leikimme ja kuulostamme Babblareilta ja houkuttelemme lasta matkimaan, pääsee hän vauhtiin ja saa maistiaisen puheesta ennen oikeiden sanojen ilmaantumista.

Hyvä ensi askel hahmojen kanssa leikkiessä on harjoittaa korvaa kuulemaan pienet äänteelliset erot nimissä. Hahmojen avulla lapsi oppii kuulemaan eron äänteissä kuten ba-da, bi– di, bo–do ja ba-bi-bo tai da-di-do. Leiki hahmojen kanssa ja pyydä lastasi antamaan sinulle vaikkapa Bibbi. Aloita vain parin hahmon kanssa kerrallaan, ja heti kun lapsi tulee varmemmaksi, lisää uusi hahmo ja niin edelleen. Tee leikistä hauska ja jännittävä ja anna hahmojen leikkiä piiloleikkejä.

Jos lapsi on oppinut sanomaan yhden tai useamman hahmon nimen, voitte alkaa leikkiä hauskoja roolileikkejä, joissa lapsella on yksi hahmo ja sinulla toinen. Lapsi sanoo ba-ba-ba-ba ja sinä vastaat omalla hahmollasi ja kuulostat siltä kuin puhuisit oikeasti, mutta käytät hahmon ääntä – di-di-di-di-di. Leiki esittäväsi kysymyksiä, ole iloinen, ole surullinen ja niin edelleen – mutta tee se pelkästään hahmosi äänteillä, älä sanoilla. Liioittele, kun kuulostat iloiselta ja surulliselta, korkealla äänellä, hiljaa ja niin edelleen. Lapsesikin innostuu kokeilemaan puhumista suomenkielisellä puheen nuotilla ja painotustavoilla osaamatta vielä sanaakaan – tämä on loistavaa valmistautumista myöhempään sanoilla puhumiseen.

Lue kirjoja ja sanoita kaikkea!

Lastenkirjojen lukeminen kehittää aina kieltä, mutta Babblarien kirjoissa on erityinen, kieltä esiin herättelevä kikka. Rakenne on suunniteltu tarkkaan, ja se toistuu selkeästi koko kirjan läpi. Tämä antaa lapselle tilaa arvailla, täydentää ja osallistua aktiivisesti kirjan lukemiseen. Babblarien kirjat eivät ole vain lukemista varten, vaan pikemmin jotakin, mitä tehdään yhdessä lapsen kanssa. Perusajatus kirjoissa on, että lapsi saa olla mahdollisimman aktiivinen, täyttää aukkoja sanoilla tai vastata kysymyksiin omalla tavallaan ja omaan tahtiin. Hyvä tapa asennoitua kirjan lukemiseen ja leikkeihin on se, että lapselle tutut asiat sekä se, mitä hän jo osaa, ovat hauskinta. Suurin osa lapsista rakastaa lukea samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan ja se on hyvä asia! Toistossa lapsi vahvistaa kielellisiä kykyjään. Kun lapsi osaa kirjan tai leikin lähes ulkoa, kannattaa alkaa lisätä jotakin uutta joka lukukerralla.

Ei ole sattuma, että Babblarnien kirjat ovat selkeitä rakenteiltaan ja että ne ovat aina rakennettu samalla tavalla. Useimmissa Babblarien kirjoissa esitellään ensimmäisessä osiossa se, mitä kirjassa käsitellään. Kun lapsi osaa kirjan sisällön, on hänelle hauskempaa jo ensimmäisessä osiossa kertoa, mitä tulee tapahtumaan”. Tämä on hyvää muistin ja kertomisen harjoittamista. Seuraavaksi tulee vaihe, jossa sinä esität kysymyksiä, ja jossa lapsi saa vastata, arvailla tai täyttää aukkoja. Anna lapselle tilaa ja anna hänelle tarpeeksi aikaa pitää roolinsa. Alussa voit auttaa lasta vastaamaan kanssasi, pian hän haluaa vastata jo itse. Viimeisenä suurimmassa osassa kirjoja tulee osio, joka kiteyttää sen, mitä kirja käsittelee. Tässä kohtaa lapsi voi kertoa, mitä hamot ovat tehneet tai valinneet. Anna tarpeeksi aikaa tässä osiossa ja odota lapsen omaa kertomusta, auta vain sen verran kuin tarpeen, jotta lapsi saattaa kertoa itse.

Näe kirjat yhteisenä tekemisenänne, vuorotelkaa kertomisessa. Lapsella on oma tilansa ja sinulla omasi – aivan kuin silloin kun juttelette keskenänne. Älä unohda – tärkeintä on, että teillä on hauskaa!

”Dadda tulee käymään”-luvussa on ovia, joita voi kopuuttaa. Tämä sopii erityisesti lapsille, jotka tarvitsevat motorista tekemistä pystyäkseen keskittymään. ”Missä on Babban tavarat?” -luvussa on helppo työskennellä sijaintia tarkoittavien käsitteiden kanssa (alla, päällä, takana).

Pahviset “puhekirjat” ovat lähes tekstittömiä, jotta lapsi saadaan houkuteltua puhumaan siitä, mitä kuvissa tapahtuu. Täydentäkää koko sisältö kuviin, puhukaa valtavasti, keksikää omat tarinanne. Hyvä vinkki on pysyttäytyä jota kuinkin samassa tarinassa joka kerta ja lisätä vähän uutta silloin tällöin. Suurin osa lapsista rakastaa toistoa, ja vasta kun he ”osaavat” he alkavat oikeasti aktiivisesti kirjan lukemisen osoittamalla ja kertomalla. (Esimerkki puhekirjoista on: Babbibbuuu Babblarna” Daddiddooo Babblarna?)

Viimeisimpänä suurimmassa osassa kirjoja on myös kuvia siitä, kuinka kirjojen eri sanat viitotaan, sillä viittomat ovat puheen kanssa hyvä tapa stimuloida varhaista kielen kehitystä. Viittomat ovat suuri apuväline monelle lapselle selkiyttää sanoja ja tehdä niistä helpompia oppia. Monelle lapselle viittomat ovat silta puheeseen, jolloin puhe ja kieli kehittyy entistä paremmin. Viittomat ovat hauskoja kaikille, lapsille ja aikuisille – kokeile!

Lue kirjoja ja sanoita kaikkI!

Mobiili- ja verkkosovelluksessa ”Babblarna ja ystävät” löytyy useimmat Babblarna-kirjat ja mahdollisuus lukea ne omalla äänellä. Lisäksi sovelluksessa on videosisältöjä, jotka kerrotaan viittomien avulla. Ajattele, että lapsesta on hauskaa lukea kirjoja kanssasi, ja yhteistyö tekee kielen opettelustakin tehokkaampaa.

Leiki, leiki, leiki!

Babblarnien kanssa voi leikkiä kaikkea mahdollista ja samalla kehittää kieltä. Kirjoista voitte saada inspiraatiota tai löytää niistä muuta sellaista, mitä lapsi pitää hauskana. Käyttäkää Babblareita yhdessä muiden leikkikalujen kanssa ja antakaa lapsen olla mukana päättämässä, mitä leikitään! Kieli pystyy kehittymään kuinka paljon tahansa, kun sanoitamme leikkejä ja nappaamme kiinni lapsen sanomisista sekä kehitämme sanomisia edelleen.
Jos lapsesi sanoo ”Babba nukkuu”, voit sanoa ”Kyllä, Babba nukkuu, Babban pitää mennä nukkumaan”. Voimme myös ehdottaa, mitä leikeissä voisi tapahtua, ja katsoa osaako lapsi vastata sanoilla, eleillä tai merkeillä: ”Aikooko Bibbi kylpeä tai rakentaa palikoita? Ja ”Kuka haluaa olla mukana? Dadda vai Babba” Vain meidän (tai lapsemme) mielikuvitus on rajana”

Pienille ja suurille lapsille, jotka tarvitsevat ylimääräistä tukea kielenkehityksessään sopii myös työskennellä päämäärätietoisesti Babblarien kanssa. Hatten Förlagista löytyy sekä tietokirjoja, oppaita sekä paljon erilaisia kielellä leikittelevää materiaalia.


Kielenkehitys 4-6-vuotiailla

Kielenkehitys

4-6-vuotiailla

Kielen kehittyminen

4–5 ikävuoden aikana

Tässä iässä lapsen kieli alkaa muistuttaa yhä enemmän aikuisen puhetta, ja hienostuneemmatkin ilmaisut alkavat osua kohdalleen. Lapset osaavat kertoa yhä monimutkaisempia tarinoita, käyttää pidempiä lauseita ja taivuttaa sanat usein oikein. Osa taivutusmuodoista voi edelleen aiheuttaa hankaluuksia. Lapsi voi sanoa esimerkiksi ”audolla”. On myös tavallista, että jotkut äänteet aiheuttavat edelleen hankaluuksia. R-äänne opitaan esimerkiksi usein vasta kouluiässä.

Vinkki!
Yksi vinkki tilanteeseen, jossa lapsi sanoo jotakin hieman väärin, kuten vaikkapa ”menee liukumäelle”. Tässä kohtaa voimme esimerkiksi korjata lasta ja sanoa asian oikein ja laajentaa hieman: ”Kyllä, hän meni liukumäkeen. Mitä hän tekee siellä?”

Lapsen mielenkiinto numeroita ja kirjaimia kohtaan alkaa herätä. Jos lausuminen joidenkin äänteiden kohdalla on myöhässä, voimme leikkiä äänillä. Lapsi ei välttämättä tajua, että k- ja t-äänne eroavat toisistaan. Ero selkenee, kun kirjaimia katselee yhdessä ja yrittää keksiä sanoja, jotka alkavat näillä kirjaimilla.

Lapsi alkaa ymmärtää ja käyttää yhä monimutkaisempia käsitteitä. Voimme alkaa vertailla asioita ja nähdä, mikä on ”suurin” ja ”pienin”, ”samanlainen” tai ”erilainen”.

Vinkki!
Kuvittele syöttäväsi lastasi uusilla sanoilla. Abstraktit käsitteet ovat usein lapselle helpompia ymmärtää, jos yritämme tehdä niistä mahdollisimman konkreettisia. Voimme näyttää, piirtää tai tehdä pieniä kokeiluja yhdessä, esimerkiksi niin, että lapsi voi tunnustella jotakin ”painavaa” tai ”kevyttä” samalla, kun puhutte sanasta.

Tässä iässä lapsen on helpompi eläytyä toisten tunteisiin ja ajatuksiin sekä ymmärtää, etteivät kaikki aina ajattele hänen laillaan. Yhteistyö ja kompromissien tekeminen helpottuu, vaikkakin lapselle saattaa edelleen luonnollisesti olla hankalaa se, ettei saa mitä haluaa – ja myötätuntohan kehittyy elämän läpi.

Vinkki!
Ota aikaa lapsen ja muiden tunteiden sanoittamiselle. Konfliktitilanteesta voi puhua rauhassa ja pohtia yhdessä, mitä voisi tehdä toisin samanlaisen tilanteen toistuessa.

Kielen kehitys

5–6 ikävuoden aikana

Kouluunmeno lähestyy! Lasten ajattelu kehittyy, heidän päättelykykynsä ja yhteyksien hahmottaminen paranee. He oppivat edelleen paljon leikin kautta, mutta osaavat myös istua hiljaa ja keskittyä jonkin aikaa erilaisiin tehtäviin.

Myöhemmän luku- ja kirjoituskehityksen kannalta on hyvä, että leikimme yhdessä kielen avulla. Voi riimitellä ja lorutella, puhua siitä, miltä sanat kuulostavat sekä kuunnella, millaisia äänteitä sanoista löytyy. Tätä kautta rakentuu kielellinen tiedostaminen eli kyky hahmottaa kieltä ulkopuolelta.

Vinkki!
Lue lapselle aakkoskirjoja ja keskity siihen, miltä kirjaimet kuulostavat. Kirjaimilla on nimittäin sekä äänne että nimi. M-kirjaimen nimi on ”äm”, mutta se kuulostaa ”mmm”:ltä, ja nimenomaan äännettä ”mmm” tarvitaan lausuessa sanoja.

Tietyt yksittäiset äänteet voivat edelleen olla vaikeita lausua, esimerkiksi kahdellakymmenellä prosentilla viisivuotiaista on yhä vaikeuksia r-kirjaimen lausumisessa. Lapsi saattaa edelleen kompuroida epätavallisten päätteiden kanssa, mutta yleisesti alkavat lauseet olla kieliopillisesti oikein.

Lapsi alkaa oppia enemmän asioita ulkoa ja voi olla kiinnostunut erilaisten asioiden faktoista. Kuuntele lapsen mietintöjä, ota selvää asioista, selitä lapsen tasolla ja keskity rakentamaan esimerkiksi sanavarastoa.

Kuuden vuoden iässä voi lapsen sanavarasto sisältää 10 000–15 000 sanaa, ja mitä enemmän luemme ja puhumme lapsen kanssa, sitä enemmän sanoja lapsi oppii.

Vinkki!
Etsi epätavallisia ja hankalia sanoja esimerkiksi, kun luette kirjoja ja keskity selittämään ja puhumaan niiden merkityksestä.

Monimutkaisten asioiden selittäminen ja niistä kertominen voi vielä aiheuttaa vaikeuksia lapselle, mutta voimme helpottaa niitä kuuntelemalla keskittyneesti, antamalla lapselle aikaa ja asettamalla tukikysymyksiä. ”Missä tämä tapahtui?” tai ”Mitä sen jälkeen tapahtui?”

Satujen keksiminen yhdessä voi myös olla hauska tapa tukea lapsen kehittymistä kerronnassa.

Tässä iässä ystävät ovat usein tärkeitä, ja lapsi alkaa verrata itseään toisiin. On työlästä kokea, ettei osaa joitakin asioita, ja tässä kohtaa on hyvä tukea lasta. Voimme jutella siitä, että kaikilla on vaikeilta tuntuvia asioita, ja rohkaista lasta yrittämään uudestaan.

Vinkki!
Jatka tunteista puhumista lapsen kanssa, sekä hänen omistaan, että toisten. Tunteiden sanoittaminen helpottaa yhdessä oloa kavereiden ja muiden kanssa.


Kielenkehitys 2-4 vuoden iässä

Kielenkehitys

2-4 vuoden iässä

© Kay4yk180718, Dreamstime.com

Kielenkehitys

2-3 vuoden iässä

Kielenkehitys 2-3 vuoden iässä Tässä iässä tapahtuu paljon! Sanavarasto kasvaa ja pienten keskustelujen käyminen lapsen kanssa siitä mikä heitä kiinnostaa, helpottuu. Ensin tulee pari sanaa kuten ”katso tuolla” tai ”ajaa autolla”, mutta lauseet pitenevät vauhdilla. Kolmeen ikävuoteen mennessä osa lapsista osaa muodostaa ehkäpä kuuden – seitsemän sanan lauseita.

Lapset ymmärtävät entistä enemmän puhettamme. Kun lapset lähestyvät kolmea ikävuotta, he osaavat usein seurata hieman pidempiä ohjeita kuten: ”Hae pallo, joka on pöydän alla.”

Vinkki!
Kielenkehitys tässä iässä vaihtelee lapsilla paljon. Ja niin se saakin vaihdella. Tärkeintä on, että me lapsen ympärillä annamme lapselle juuri sitä tukea mitä hän tarvitsee, jotta lapsi saa kehittyä omassa tahdissaan.

Tässä iässä lapset yksinkertaistavat sanojen lausumista välillä niin, että ulkopuolisen on vaikea saada selvää, mistä sanasta on kyse. Velli voi olla ”lelli” tai avata vaikkapa ”ta”. Edes vanhempi ei välttämättä ymmärrä kaikkea, mitä lapsi sanoo, mutta pitkälle pääsee jo näyttämällä, että kuuntelee tosissaan ja haluaa ymmärtää.

Vinkki!
Jos lapsi turhautuu, kun et ymmärrä, mitä hän sanoo, koeta saada hänet ilmaisemaan asia toisella tavalla. Osoita asiaa tai käytä kehonkieltä.

“Ei” ja “minun” ovat tärkeitä sanoja, ja lapset haluavat ilmaista tahtoaan. Pikkuhiljaa he alkavat sanoa itsestään “minä”. He alkavat kysellä entistä enemmän, esimerkiksi mitä- ja kuka-kysymyksiä. Se on luonnollisesti hyvä asia, sillä kysymällä oppii!

Aikuisena voit ajatella, että olet askelen edellä lastasi ja käyttää hieman pidempiä lauseita kuin hän. Esimerkiksi niin, että kysymyssanan sijaan lausut koko lauseen: ”Mitä teemme leikkipuistossa?” tai ”Kuka soittaa ovikelloa?”

Hyvä tapa tukea lasta kielen oppimisessa on ottaa tavaksi tarttua siihen, mitä hän sanoo ja laajentaa sitä hieman. Jos lapsi esimerkiksi sanoo ”ei pesu” voit sanoa: ”Ei, et halua pestä nallea.” Lapsi saa vahvistuksen siitä, että olet ymmärtänyt häntä. Näin esimerkkisi avulla lapsi oppii kehittämään kieltään yhä enemmän.

Vinkki!
Kielen kehittämisen ei tarvitse olla vaikeaa. Keskity siihen, mitä lapsi tekee mielellään ja sanoita se. Lukekaa, lausukaa loruja ja laulakaa yhdessä!

Kielen kehitys

3-4 ikävuoden iässä

Kieli jatkaa kehittymistään paljon tässä iässä. Sanavarasto karttuu, ja lapsi sekä ymmärtää että käyttää yhä monimutkaisempia lauseita. Lapset käyttävät nyt myös entistä enemmän puhetta leikeissään. He voivat leikkiä mielikuvitus- ja roolileikkejä sekä puhua ja kertoa, mitä leikeissä tapahtuu. Lapsen lausuminen selkeytyy huomattavasti, mutta sitä yksinkertaistetaan vielä paljon. Kaksi konsonanttia peräkkäin voi olla vaikea lausua, ”sakset” saattavat olla ”sakket” ja osa kielen äänteistä vaihtuu toisiin. Mutta tässä vaiheessa myös ulkopuolisen on selvästi helpompaa ymmärtää, mitä lapsi sanoo.

Vinkki!
Jos lapsi lausuu sanan väärin, sinun ei tarvitse korjata, vaan voit aina lausua sanan oikein, jolloin toimit mallina lapselle seuraavilla kerroilla.

Tässä iässä lapsilla on usein niin paljon sanottavaa, että he kompuroivat sanoissaan, mikä saattaa kuulostaa änkyttämiseltä. Änkytys menee useimmiten ohi itsestään. On silti tärkeää antaa lapselle aikaa ilmaista itseään niin, että emme keskeytä tai hoputa häntä, kun sanat eivät tahdo löytyä.

Monet tämän ikäiset lapset pitävät juttelemisesta ja keskustelemisesta. He saattavat kertoa näkemistään asioista tai tekemisistään ja kyselevät paljon. Tämä on luonnollisesti erittäin hyvä asia kielen kehityksen kannalta. Kuuntelemme lasta, vastaamme heidän kysymyksiinsä, kerromme ja selitämme. Näin heidän sanavarastonsa ja kielen ymmärtäminen kehittyvät.

Vinkki!
Lukekaa lastenkirjoja yhdessä ja puhukaa siitä, mitä kirjassa tapahtuu. Tämä on hyvä tapa kehittää muun muassa sanavarastoa. Jos lapsi on parhaillaan opettelemassa jotakin erityistä, esimerkiksi värejä, on yleensä helppoa löytää kirja, josta niitä löytää.

Tässä iässä lapset alkavat myös opetella hieman abstraktimpia sanoja, kuten sanoja muodoille, koille ja väreille. Yksinkertaisten aikamääreiden ymmärtäminen kasvaa niin, että he tajuavat sanoja kuten ”sitten”, ”vasta” ja ”huomenna”, vaikka eivät hahmota kuinka pitkä on tunti. Lapsi oppii vähitellen laskemaan kolmeen, joskus pidemmälle.


Kielenkehitys 0-2 vuoden iässä

Kielenkehitys

0-2 vuoden iässä

© Radist, Dreamstime.com

Kielenkehitys

0–4 kuukauden iässä

Jo vastasyntynyt lapsi on vuorovaikutuksessa kanssamme käyttämällä ääntä, katsekontaktia ja kehonkieltä. Itkemällä vauva viestii, että jokin on pielessä. Lapsi, joka katsoo meitä, kaipaa todennäköisesti kontaktia. Meidän tehtävämme on olla tarkkaavaisia ja tulkita lapsen signaaleja.

Noin kahden kuukauden ikäisenä lapset alkavat äännellä enemmän esimerkiksi yksinkertaisilla vokaaliäänteillä ”aaa ja ooo”. He alkavat kokeilla erilaisia ääniä ja yrittävät matkia kuulemaansa. Näin lapset keräävät rakennusaineksia, joita tarvitsevat ennen puheen tuloa. Monet äänteet sekä kielen melodia opitaan aikaisin.

Vinkki!
Kuuntele ja katsele tarkasti, miltä lapsi kuulostaa ja miten hän liikehtii. Tällä tavoin voit ymmärtää hänen vointiaan ja sitä, mitä hän haluaa.

Lasten täytyy saada kuulla paljon puhuttua kieltä. Yleensä lapset kuuntelevat mielellään, kun puhumme heidän kanssaan. Puhu iloisesti ja pehmeästi ja hymyile samalla. Pikkuhiljaa lapsi oppii hymyilemään takaisin.

Jos olet tarkkaavainen, näet kuinka lapsi vastaa myös muilla tavoin, kuten liikuttamalla vartaloaan tai käyttämällä erilaisia ääniä, kun juttelette ja kujeilette. Tämä on alkua keskustelulle, ja samalla mukavaa ja kehittävää lapselle.

Vinkki!
Puhu lapsen kanssa ja kerro esimerkiksi, mitä näette ja koette. Vaikka lapsi ei ymmärrä kaikkea, on juttelu hänelle silti kiinnostavaa ja kehittävää. Lapsi rohkaistuu itsekin kokeilemaan erilaisiä ääniä.

Kielenkehitys

4-8 kuukauden iässä

Lapsi kokeilee entistä enemmän ääniä, ja jokeltelu saa uusia sävyjä. Ensimmäiset konsonantit ilmestyvät usein tämän vaiheen alussa. Vaiheen lopussa alkaa tavujokeltelu, kuten ”da-da-da”. Lapsi kokeilee yleensä myös eri äänien korkeuksia ja voimakkuuksia.

Lapsi kuuntelee entistä tarkkaavaisemmin puhettasi ja alkaa vähitellen ymmärtää yhä useampia tavallisia ja toistuvia sanoja. Lapsi saattaa reagoida nimeensä tai sanoihin, kuten ”ei”. Lapsi kuulee myös eroja äänensävyissäsi, kun kuulostat esimerkiksi vihaiselta tai iloiselta.

Tässä iässä lapsi alkaa usein myös ymmärtämään enemmän sitä, mitä muut katsovat ja tekevät. Jos katselette jotakin, hän saattaa kääntyä ja katsoa samaan suuntaan.

Vinkki!
Sanoita, mitä sinä ja lapsi katselette. Kuuntele lasta, vastaa, kun hän jokeltelee ja koeta kommunikoida! Lapselle on sekä jännittävää että kehittävää kun vuorottelette – kuuntelemisessa ja puhumisessa – hän harjoittelee tavallisen keskustelun perusteita, vuoropuhelua.

Lasten oma viestiminen kehonkielellä, ilmeillä ja äänillä muuttuu huomattavasti selkeämmäksi. He käyttävät ääntään vaihtelevammin ja osaavat usein omalla tavallaan näyttää, ovatko iloisia, nälkäisiä tai väsyneitä. He ovat silti edelleen riippuvaisia siitä, että tulkitsemme ja yritämme ymmärtää, mitä he ilmaisuillaan tarkoittavat.

Vinkki!
Ole korostetun selkeä, kun puhut lapsesi kanssa. Käytä ilmeitä, eleitä tai merkkejä ja toista sanoja. Yliselkeys helpottaa lapsen ymmärtämistä. Tällä tapaa näytät lapselle, kuinka hän itse voi käyttää kehoaan tullakseen ymmärretyksi.

Kielenkehitys

8–12 kuukauden iässä

Lapsi alkaa nyt usein käyttää enemmän eleitä viestinnässään, esimerkiksi viittomalla, osoittamalla sormellaan ja vilkuttamalla. Mutta milloin tarkalleen näin tapahtuu, se vaihtelee. Osa lapsista osoittaa sormella kahdeksan kuukauden iässä, toiset 16 kuukauden iässä. Vähitellen suuri osa lapsista yhdistelee eleitä ja ääniä tullakseen ymmärretyksi, osoittamalla ja ääntelemällä samanaikaisesti.

Lapset ymmärtävät monia sanoja ennen kuin oppivat itse sanomaan sanan ja saattavat osoittaa sen esimerkiksi kääntymällä tuttujen tavaroiden suuntaan, kun lausut niiden nimen. Lapsi saattaa pikkuhiljaa alkaa tarttumaan yksinkertaisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi tarttumaan johonkin tavaraan tai taputtamaan jotakin.

Tämän vaiheen lopussa alkavat ilmestyä ensimmäiset oikeat sanat, kuten esimerkiksi ”äiti”, ”isä” tai ”katso”.

Aina ei ole helppoa kuulla eroa jokelluksen ja oikeiden sanojen välillä. Vaikka et ole täysin varma lapsen puheesta, voit muodostaa siitä sanoja, vahvistaa ja toistaa sanan ja samalla edistää näin lapsen kehitystä. Kun vastaat ja osoitat kiinnostustasi, rohkaiset lasta puhumaan enemmän ja kokeilemaan uudestaan. Vinkki!
Toista, mitä lapsi sanoo ja vastaa lapsen äänellä, liikkeillä tai katseilla aivan kuin ne merkitsisivät paljon enemmän. Jos lapsi esimerkiksi on kiinnostunut lampusta ja sanoo ”pu”, voit sanoa: ”Kyllä, lamppu. Miten hieno lamppu.”

Tässä iässä on myös helpompaa katsella kiinnostavia asioita yhdessä. Tämä on tärkeää, sillä tätä kautta lapsi oppii ymmärtämään, miten asiat toimivat ja jonka seurauksena hän oppii uusia sanoja. Mikäli puhut ja käytät eleitä, kun katsotte jotakin, saa lapsi samalla mahdollisuuden koettaa matkia sekä eleitä että ääntä.

Edelleenkään ei ole aina helppoa ymmärtää, mitä lapsi tarkoittaa, mutta jo yrittämällä ymmärtää viestintänne kehittyy. Lapsi voi monessa tilanteessa päivän aikana myös harjoitella kommunikointia ja näyttää, mitä hän haluaa, esimerkiksi ruokapöydän äärellä tai leikeissä.

Vinkki!
Lukekaa, osoittakaa tai katselkaa helppoja kirjoja yhdessä. Sanoita kirjan tavarat sekä mahdollisesti miltä ne kuulostavat. Houkuttele lapsi osallistumaan ja matkimaan ääniä tai tekemään liikkeitä ja eleitä ja osoittamaan.

Kielenkehitys

1-1,5 -vuotiaalla

Yhden vuoden tietämillä lapset sanovat yleensä ensimmäiset sanansa, mutta tarkempi ajankohta vaihtelee. Osa lapsista sanoo ensimmäiset sanansta 10 kuukauden ikäisenä, toiset lähempänä 18 kuukauden ikää.

Joskus on vaikea arvioida, onko kyseessä oikea sana vai jokellusta. Vaikka tulkinta olisi epävarma, on aina hyvä yrittää tulkita ja vastata kuin olisi kuullut oikean sanan. Tämä tukee lapsen kehitystä.

Ensimmäiset sanat ovat useimmiten nimiä sellaisille asioille, jotka merkitsevät paljon lapselle, kuten “äiti” ja “isä”- Alussa sana voi tarkoittaa enemmän tai vähemmän lapselle kuin aikuiselle. “Autoa” voidaan käyttää kaikenlaisille kulkuneuvoille, kun taas “nallea” käytetään vain yhden nallen kohdalla. Monella lapsella on omat sanat eri asioille ja sanojen ääntäminen on kovasti yksinkertaistettua, vellistä esimerkiksi tulee ”lelli”.

Yksittäinen sana voi myös merkitä kokonaista lausetta. “Se” vai esimerkiksi tarkoittaa “anna minulle se”.

Vinkki!
Ota tavaksesi napata kiinni siitä, mitä lapsi sanoo ja laajentaa sitä hieman. Jos lapsi sanoo “muu”, voit sanoa: “KYllä, ammuu, tuolla on lehmä. Onpa iso lehmä” Tällä tavoin tuet jatkuvasti lasta rakentamaan kieltään.

Vaikka ensimmäiset sanat ovatkin jo ilmaantuneet, viestii lapsi edelleen paljon eleiden ja osoittelujen avulla. Lapsi voi turhautua ja suuttua, koska ei osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi. Kuuntelemalla ja osoittamalla, että yrität ymmärtää ja käytät kaikkia johtolankoja löytääksesi sen, mitä lapsi haluaa, kehittyy viestintänne. Kun luulet keksineesi, mitä lapsi tarkoittaa, sanoita se. Näin olet malli sille, miten lapsi voi kehittää kieltään.

Vinkki!
Ota tavaksesi kertoa lapsellesi, mitä teette ja mitä aiotte tehdä päivän aikana: “ Kun olet kylpenyt, laitetaan vaippa päälle”. Ja “Otetaan vihreät housut.” Anna lapsen myös auttaa arjessa, esimerkiksi hakemalla asioita.

Kielenkehitys

1,5–2 vuoden iässä

Noin puolentoista vuoden iässä tulee usein vaihe, jolloin sanavarasto kasvaa nopeammin – joskus sitä kutsutaan ”sanavarastoräjähdykseksi”. Vaiheen alkamisajankohta ja sanavaraston karttumisnopeus vaihtelevat lapsesta riippuen. Tämä tarkoittaa, että kahden vuoden tienoilla lapsi osaa sanoa 50–100 sanaa.

Kahden vuoden iässä alkaa moni lapsi myös yhdistellä sanoja lyhyiksi lauseiksi, useimmiten kaksisanaisiksi, kuten esimerkiksi ”katso äiti” tai ”hauva tuolla”. Vähitellen lapselle on helpompaa ilmaista, mitä haluaa ja tarvitsee. Sana ”ei” voi olla erityisen kiinnostava ja tärkeä, samoin kuin ”minun”.

Lapsi ymmärtää entistä enemmän ja ymmärtää pian suurimman osan siitä, mitä puhutte arjessa. Lapsi oppii hakemaan pyytämiäsi tavaroita, esimerkiksi leikkikalun, tai osoittamaan ruumiinosia, jos kysyt esimerkiksi: ”Missä on suu?”

Vinkki!
Kuuntelemalla ja puhumalla paljon lapsen kanssa houkuttelet esiin paitsi lapsen kieltä ja samalla tuet myös hänen kehitystään suuresti. Voit esimerkiksi kertoa lapselle siitä, mistä näet hänen olevan kiinnostunut ja kaikesta, mitä koette yhdessä. Ota mieluusti avuksesi lastenkirjoja, lauluja ja loruja sekä houkuttele lapsi olemaan mukana ja täydentämään sanoilla, eleillä ja äänellä.