Kouluunmeno lähestyy! Lasten ajattelu kehittyy, heidän päättelykykynsä ja yhteyksien hahmottaminen paranee. He oppivat edelleen paljon leikin kautta, mutta osaavat myös istua hiljaa ja keskittyä jonkin aikaa erilaisiin tehtäviin.

Myöhemmän luku- ja kirjoituskehityksen kannalta on hyvä, että leikimme yhdessä kielen avulla. Voi riimitellä ja lorutella, puhua siitä, miltä sanat kuulostavat sekä kuunnella, millaisia äänteitä sanoista löytyy. Tätä kautta rakentuu kielellinen tiedostaminen eli kyky hahmottaa kieltä ulkopuolelta.

Vinkki!
Lue lapselle aakkoskirjoja ja keskity siihen, miltä kirjaimet kuulostavat. Kirjaimilla on nimittäin sekä äänne että nimi. M-kirjaimen nimi on ”äm”, mutta se kuulostaa ”mmm”:ltä, ja nimenomaan äännettä ”mmm” tarvitaan lausuessa sanoja.

Tietyt yksittäiset äänteet voivat edelleen olla vaikeita lausua, esimerkiksi kahdellakymmenellä prosentilla viisivuotiaista on yhä vaikeuksia r-kirjaimen lausumisessa. Lapsi saattaa edelleen kompuroida epätavallisten päätteiden kanssa, mutta yleisesti alkavat lauseet olla kieliopillisesti oikein.

Lapsi alkaa oppia enemmän asioita ulkoa ja voi olla kiinnostunut erilaisten asioiden faktoista. Kuuntele lapsen mietintöjä, ota selvää asioista, selitä lapsen tasolla ja keskity rakentamaan esimerkiksi sanavarastoa.

Kuuden vuoden iässä voi lapsen sanavarasto sisältää 10 000–15 000 sanaa, ja mitä enemmän luemme ja puhumme lapsen kanssa, sitä enemmän sanoja lapsi oppii.

Vinkki!
Etsi epätavallisia ja hankalia sanoja esimerkiksi, kun luette kirjoja ja keskity selittämään ja puhumaan niiden merkityksestä.

Monimutkaisten asioiden selittäminen ja niistä kertominen voi vielä aiheuttaa vaikeuksia lapselle, mutta voimme helpottaa niitä kuuntelemalla keskittyneesti, antamalla lapselle aikaa ja asettamalla tukikysymyksiä. ”Missä tämä tapahtui?” tai ”Mitä sen jälkeen tapahtui?”

Satujen keksiminen yhdessä voi myös olla hauska tapa tukea lapsen kehittymistä kerronnassa.

Tässä iässä ystävät ovat usein tärkeitä, ja lapsi alkaa verrata itseään toisiin. On työlästä kokea, ettei osaa joitakin asioita, ja tässä kohtaa on hyvä tukea lasta. Voimme jutella siitä, että kaikilla on vaikeilta tuntuvia asioita, ja rohkaista lasta yrittämään uudestaan.

Vinkki!
Jatka tunteista puhumista lapsen kanssa, sekä hänen omistaan, että toisten. Tunteiden sanoittaminen helpottaa yhdessä oloa kavereiden ja muiden kanssa.

Kieli jatkaa kehittymistään paljon tässä iässä. Sanavarasto karttuu, ja lapsi sekä ymmärtää että käyttää yhä monimutkaisempia lauseita. Lapset käyttävät nyt myös entistä enemmän puhetta leikeissään. He voivat leikkiä mielikuvitus- ja roolileikkejä sekä puhua ja kertoa, mitä leikeissä tapahtuu. Lapsen lausuminen selkeytyy huomattavasti, mutta sitä yksinkertaistetaan vielä paljon. Kaksi konsonanttia peräkkäin voi olla vaikea lausua, ”sakset” saattavat olla ”sakket” ja osa kielen äänteistä vaihtuu toisiin. Mutta tässä vaiheessa myös ulkopuolisen on selvästi helpompaa ymmärtää, mitä lapsi sanoo.

Vinkki!
Jos lapsi lausuu sanan väärin, sinun ei tarvitse korjata, vaan voit aina lausua sanan oikein, jolloin toimit mallina lapselle seuraavilla kerroilla.

Tässä iässä lapsilla on usein niin paljon sanottavaa, että he kompuroivat sanoissaan, mikä saattaa kuulostaa änkyttämiseltä. Änkytys menee useimmiten ohi itsestään. On silti tärkeää antaa lapselle aikaa ilmaista itseään niin, että emme keskeytä tai hoputa häntä, kun sanat eivät tahdo löytyä.

Monet tämän ikäiset lapset pitävät juttelemisesta ja keskustelemisesta. He saattavat kertoa näkemistään asioista tai tekemisistään ja kyselevät paljon. Tämä on luonnollisesti erittäin hyvä asia kielen kehityksen kannalta. Kuuntelemme lasta, vastaamme heidän kysymyksiinsä, kerromme ja selitämme. Näin heidän sanavarastonsa ja kielen ymmärtäminen kehittyvät.

Vinkki!
Lukekaa lastenkirjoja yhdessä ja puhukaa siitä, mitä kirjassa tapahtuu. Tämä on hyvä tapa kehittää muun muassa sanavarastoa. Jos lapsi on parhaillaan opettelemassa jotakin erityistä, esimerkiksi värejä, on yleensä helppoa löytää kirja, josta niitä löytää.

Tässä iässä lapset alkavat myös opetella hieman abstraktimpia sanoja, kuten sanoja muodoille, koille ja väreille. Yksinkertaisten aikamääreiden ymmärtäminen kasvaa niin, että he tajuavat sanoja kuten ”sitten”, ”vasta” ja ”huomenna”, vaikka eivät hahmota kuinka pitkä on tunti. Lapsi oppii vähitellen laskemaan kolmeen, joskus pidemmälle.

Lapsi kokeilee entistä enemmän ääniä, ja jokeltelu saa uusia sävyjä. Ensimmäiset konsonantit ilmestyvät usein tämän vaiheen alussa. Vaiheen lopussa alkaa tavujokeltelu, kuten ”da-da-da”. Lapsi kokeilee yleensä myös eri äänien korkeuksia ja voimakkuuksia.

Lapsi kuuntelee entistä tarkkaavaisemmin puhettasi ja alkaa vähitellen ymmärtää yhä useampia tavallisia ja toistuvia sanoja. Lapsi saattaa reagoida nimeensä tai sanoihin, kuten ”ei”. Lapsi kuulee myös eroja äänensävyissäsi, kun kuulostat esimerkiksi vihaiselta tai iloiselta.

Tässä iässä lapsi alkaa usein myös ymmärtämään enemmän sitä, mitä muut katsovat ja tekevät. Jos katselette jotakin, hän saattaa kääntyä ja katsoa samaan suuntaan.

Vinkki!
Sanoita, mitä sinä ja lapsi katselette. Kuuntele lasta, vastaa, kun hän jokeltelee ja koeta kommunikoida! Lapselle on sekä jännittävää että kehittävää kun vuorottelette – kuuntelemisessa ja puhumisessa – hän harjoittelee tavallisen keskustelun perusteita, vuoropuhelua.

Lasten oma viestiminen kehonkielellä, ilmeillä ja äänillä muuttuu huomattavasti selkeämmäksi. He käyttävät ääntään vaihtelevammin ja osaavat usein omalla tavallaan näyttää, ovatko iloisia, nälkäisiä tai väsyneitä. He ovat silti edelleen riippuvaisia siitä, että tulkitsemme ja yritämme ymmärtää, mitä he ilmaisuillaan tarkoittavat.

Vinkki!
Ole korostetun selkeä, kun puhut lapsesi kanssa. Käytä ilmeitä, eleitä tai merkkejä ja toista sanoja. Yliselkeys helpottaa lapsen ymmärtämistä. Tällä tapaa näytät lapselle, kuinka hän itse voi käyttää kehoaan tullakseen ymmärretyksi.

Lapsi alkaa nyt usein käyttää enemmän eleitä viestinnässään, esimerkiksi viittomalla, osoittamalla sormellaan ja vilkuttamalla. Mutta milloin tarkalleen näin tapahtuu, se vaihtelee. Osa lapsista osoittaa sormella kahdeksan kuukauden iässä, toiset 16 kuukauden iässä. Vähitellen suuri osa lapsista yhdistelee eleitä ja ääniä tullakseen ymmärretyksi, osoittamalla ja ääntelemällä samanaikaisesti.

Lapset ymmärtävät monia sanoja ennen kuin oppivat itse sanomaan sanan ja saattavat osoittaa sen esimerkiksi kääntymällä tuttujen tavaroiden suuntaan, kun lausut niiden nimen. Lapsi saattaa pikkuhiljaa alkaa tarttumaan yksinkertaisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi tarttumaan johonkin tavaraan tai taputtamaan jotakin.

Tämän vaiheen lopussa alkavat ilmestyä ensimmäiset oikeat sanat, kuten esimerkiksi ”äiti”, ”isä” tai ”katso”.

Aina ei ole helppoa kuulla eroa jokelluksen ja oikeiden sanojen välillä. Vaikka et ole täysin varma lapsen puheesta, voit muodostaa siitä sanoja, vahvistaa ja toistaa sanan ja samalla edistää näin lapsen kehitystä. Kun vastaat ja osoitat kiinnostustasi, rohkaiset lasta puhumaan enemmän ja kokeilemaan uudestaan. Vinkki!
Toista, mitä lapsi sanoo ja vastaa lapsen äänellä, liikkeillä tai katseilla aivan kuin ne merkitsisivät paljon enemmän. Jos lapsi esimerkiksi on kiinnostunut lampusta ja sanoo ”pu”, voit sanoa: ”Kyllä, lamppu. Miten hieno lamppu.”

Tässä iässä on myös helpompaa katsella kiinnostavia asioita yhdessä. Tämä on tärkeää, sillä tätä kautta lapsi oppii ymmärtämään, miten asiat toimivat ja jonka seurauksena hän oppii uusia sanoja. Mikäli puhut ja käytät eleitä, kun katsotte jotakin, saa lapsi samalla mahdollisuuden koettaa matkia sekä eleitä että ääntä.

Edelleenkään ei ole aina helppoa ymmärtää, mitä lapsi tarkoittaa, mutta jo yrittämällä ymmärtää viestintänne kehittyy. Lapsi voi monessa tilanteessa päivän aikana myös harjoitella kommunikointia ja näyttää, mitä hän haluaa, esimerkiksi ruokapöydän äärellä tai leikeissä.

Vinkki!
Lukekaa, osoittakaa tai katselkaa helppoja kirjoja yhdessä. Sanoita kirjan tavarat sekä mahdollisesti miltä ne kuulostavat. Houkuttele lapsi osallistumaan ja matkimaan ääniä tai tekemään liikkeitä ja eleitä ja osoittamaan.

Yhden vuoden tietämillä lapset sanovat yleensä ensimmäiset sanansa, mutta tarkempi ajankohta vaihtelee. Osa lapsista sanoo ensimmäiset sanansta 10 kuukauden ikäisenä, toiset lähempänä 18 kuukauden ikää.

Joskus on vaikea arvioida, onko kyseessä oikea sana vai jokellusta. Vaikka tulkinta olisi epävarma, on aina hyvä yrittää tulkita ja vastata kuin olisi kuullut oikean sanan. Tämä tukee lapsen kehitystä.

Ensimmäiset sanat ovat useimmiten nimiä sellaisille asioille, jotka merkitsevät paljon lapselle, kuten “äiti” ja “isä”- Alussa sana voi tarkoittaa enemmän tai vähemmän lapselle kuin aikuiselle. “Autoa” voidaan käyttää kaikenlaisille kulkuneuvoille, kun taas “nallea” käytetään vain yhden nallen kohdalla. Monella lapsella on omat sanat eri asioille ja sanojen ääntäminen on kovasti yksinkertaistettua, vellistä esimerkiksi tulee ”lelli”.

Yksittäinen sana voi myös merkitä kokonaista lausetta. “Se” vai esimerkiksi tarkoittaa “anna minulle se”.

Vinkki!
Ota tavaksesi napata kiinni siitä, mitä lapsi sanoo ja laajentaa sitä hieman. Jos lapsi sanoo “muu”, voit sanoa: “KYllä, ammuu, tuolla on lehmä. Onpa iso lehmä” Tällä tavoin tuet jatkuvasti lasta rakentamaan kieltään.

Vaikka ensimmäiset sanat ovatkin jo ilmaantuneet, viestii lapsi edelleen paljon eleiden ja osoittelujen avulla. Lapsi voi turhautua ja suuttua, koska ei osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi. Kuuntelemalla ja osoittamalla, että yrität ymmärtää ja käytät kaikkia johtolankoja löytääksesi sen, mitä lapsi haluaa, kehittyy viestintänne. Kun luulet keksineesi, mitä lapsi tarkoittaa, sanoita se. Näin olet malli sille, miten lapsi voi kehittää kieltään.

Vinkki!
Ota tavaksesi kertoa lapsellesi, mitä teette ja mitä aiotte tehdä päivän aikana: “ Kun olet kylpenyt, laitetaan vaippa päälle”. Ja “Otetaan vihreät housut.” Anna lapsen myös auttaa arjessa, esimerkiksi hakemalla asioita.

Noin puolentoista vuoden iässä tulee usein vaihe, jolloin sanavarasto kasvaa nopeammin – joskus sitä kutsutaan ”sanavarastoräjähdykseksi”. Vaiheen alkamisajankohta ja sanavaraston karttumisnopeus vaihtelevat lapsesta riippuen. Tämä tarkoittaa, että kahden vuoden tienoilla lapsi osaa sanoa 50–100 sanaa.

Kahden vuoden iässä alkaa moni lapsi myös yhdistellä sanoja lyhyiksi lauseiksi, useimmiten kaksisanaisiksi, kuten esimerkiksi ”katso äiti” tai ”hauva tuolla”. Vähitellen lapselle on helpompaa ilmaista, mitä haluaa ja tarvitsee. Sana ”ei” voi olla erityisen kiinnostava ja tärkeä, samoin kuin ”minun”.

Lapsi ymmärtää entistä enemmän ja ymmärtää pian suurimman osan siitä, mitä puhutte arjessa. Lapsi oppii hakemaan pyytämiäsi tavaroita, esimerkiksi leikkikalun, tai osoittamaan ruumiinosia, jos kysyt esimerkiksi: ”Missä on suu?”

Vinkki!
Kuuntelemalla ja puhumalla paljon lapsen kanssa houkuttelet esiin paitsi lapsen kieltä ja samalla tuet myös hänen kehitystään suuresti. Voit esimerkiksi kertoa lapselle siitä, mistä näet hänen olevan kiinnostunut ja kaikesta, mitä koette yhdessä. Ota mieluusti avuksesi lastenkirjoja, lauluja ja loruja sekä houkuttele lapsi olemaan mukana ja täydentämään sanoilla, eleillä ja äänellä.